Kaunismuisto.fi syntyi monen tapahtuman ja ajatuksen tuloksena.
Läheisiä kuoli, oli hautajaisten ja muistotilaisuuksien järjestelemistä sekä kuluneen elämän siivoamista.
Miten paljon asioita piti muistaa tehdä ja ilmoittaa lähipiirille.
Miten paljon muistoja olikaan, ja miten niitä jaettiin keskusteluissa sukulaisten ja tuttavien kanssa.
Mielessäni on ollut myös isoäitini, jota en koskaan ehtinyt tavata. Hänestä on jäänyt jäljelle perinnöksi saamani vihkisormus, kuolinilmoitus ja hautakivi. Ei edes valokuvia.
Millainen hän mahtoi olla? Harmillista että tieto on jäänyt vähäiseksi eikä kukaan enää ole hänestä kertomassa.
Oma äitini on jo poistunut luotamme ja kirjoitin hänen elämästään ja olemuksestaan tekstin jonka toivon säilyvän. Ajatuksenani se, että myöhemmin jälkipolvi saattaa olla kiinnostunut mummosta jota ei koskaan tavannut.
Mikään tavara tai todistus ei kerro sitä, millainen ihminen on eläessään ollut.
Kirjoitin hänestä muistotekstin. Missä hän syntyi, miten päätyi paikkakunnalle ja millaisia asioita arvosti. Millainen oli. Tekstiä on nyt mukava itsekin lukea ja huomaan miten suuri merkitys sillä voi olla jo nyt.
MIKSI
Kuolinilmoitus antaa päivämäärät, värssy vihjeen. Muutoin eletty elämä voi jäädä pimentoon.
Muistokirjoitus on syvempi. Sen kirjoittaminen on osa surutyötä. On kaunista, jos muistoja voi nivoa yhteen. Silloin muistosta tulee monisyisempi, ei vain yhden henkilön näkemä.
Joka talouteen ei jaeta lehteä eivätkä kaikki osallistu muistotilaisuuteen tai pääse osallistuman muistojen jakamiseen. Kaikki eivät ole Facebookissa. Mutta lähes kaikilla on älypuhelin ja toimiva sähköposti mihin voi lähettää linkin muistosivusta.
Muistokirjoituksen voi tehdä, vaikka läheinen ei ole ollut akateemisesti ansioitunut, työelämässä komeaa uraa tehnyt. Jokainen on kuitenkin elänyt ja ollut jollain lailla merkittävä jollekin. Kaikki ansaitsevat tulla muistetuksi.
Lämpimin ajatuksin
Ulla