Kun pitäisi kirjoittaa osanotto tekstiviesti, moni pysähtyy.
Sanoja ei löydy vaikka ajatus olisi selkeä: halutaan ottaa osaa ja olla läsnä.
Kuolemanuutinen itsessään pysäyttää.
Hetki voi tuntua epätodelliselta, ja ajatukset jäävät hajanaisiksi.
Hieman myöhemmin tulee toinen, yllättävän vaikea hetki.
Pitäisi kirjoittaa viesti – ja huomataan, ettei tiedetä mitä sanoa.
Halutaan olla lämmin, ei liian etäinen.
Halutaan sanoa jotain merkityksellistä, mutta pelätään sanovansa väärin.
Siksi viestin sisältöä jäädään miettimään.
Ei haluta kirjoittaa liian vähän.
Ei haluta kirjoittaa väärin.
Ei haluta kuulostaa kylmältä tai teennäiseltä. Samalla mietitään, jääkö viesti liian etäiseksi tai yleiseksi.
Tähän voi jäädä jumiin yllättävän pitkäksi aikaa. Viestin kirjoittamista siirretään, vaikka mielessä olisi halu osoittaa myötätuntoa.
Lyhyt osanotto viesti
- “Lämmin osanotto suruun.”
- “Otan osaa suureen suruunne.”
- “Olen pahoillani menetyksestäsi.”
- “Voimia tähän vaikeaan aikaan.”
- “Ajattelen sinua.”
Nämä voivat riittää. Ei tarvitse keksiä mitään lisää. Ne ovat selkeitä ja ymmärrettäviä kaikille.
Mutta onko onko tämä liian vähän. Ei ole.
Surun hetkellä viestejä ei arvioida tyylin perusteella. Silloin on tärkeää että joku muisti. Usein viesti luetaan nopeasti, mutta tunne siitä jää pidemmäksi aikaa.
Jos epäröit, lähetä mieluummin lyhyt viesti kuin et mitään. Usein jälkikäteen harmittaa enemmän se, ettei ottanut yhteyttä, kuin se, että viesti oli yksinkertainen.
Esimerkkejä viesteistä
Viesti on yleisin tapa ottaa osaa. Se on helppo ja nopea, eikä se vaadi pitkää pysähtymistä oikean hetken löytämiseen. Siksi se sopii hyvin tilanteeseen, jossa halutaan reagoida nopeasti mutta silti lämpimästi.
Esimerkiksi näin:
- “Lämmin osanotto suruun. Ajattelen sinua tänään.”
- “Otan osaa. Toivon sinulle voimia tähän aikaan.”
- “Lämmin osanotto. Olen täällä, jos tarvitset juttuseuraa.”
- “Olen todella pahoillani. Ajatukseni ovat luonasi.”
Jos haluat tehdä viestistä henkilökohtaisemman, lisää yksi pieni asia. Se voi olla nimi, tilanne tai jokin lyhyt tarkennus, joka tekee viestistä vähemmän geneerisen.
- nimi: “Lämmin osanotto, Anna”
- tai tilanne: “Ajattelen teitä kaikkia”
Ei tarvitse kirjoittaa enempää. Yksi lisä tekee viestistä jo henkilökohtaisen. Usein juuri tämä pieni muutos erottaa viestin massasta.
Henkilökohtaisemmat viestit
Riippuen siitä miten läheinen vainaja tai häntä sureva sinulle on, voi viestiin lisätä kaksi asiaa: osanotto ja läsnäolo.
Esimerkiksi:
- “Lämmin osanotto. Olen täällä sinua varten, milloin vain.”
- “Otan osaa. Soita tai laita viestiä, jos tarvitset seuraa.”
- “Olen niin pahoillani. Et ole tässä yksin.”
Tällainen viesti kertoo, ettei kyse ole vain sanoista, vaan myös teoista. Se antaa toiselle mahdollisuuden tarttua yhteyteen myöhemmin, vaikka heti ei jaksaisi vastata.
Jos tunnet vainajan, voit lisätä pienen muiston. Se tekee viestistä henkilökohtaisen myös vainajan kannalta.
- “Hän oli todella lämmin ihminen. Muistan sen aina.”
- “Hän jätti jäljen moneen asiaan, kotiin / tekemiinsä töihin / toisiin ihmisiin / minuun.”
Tämä ei vaadi pitkää tarinaa. Yksi lause riittää kertomaan muistamisesta.
Lohdutuksen sanoja, jotka eivät kuulosta kliseeltä
Tämä on kohta, jossa voi tahtomattaan ilmaista itseään tilanteeseen nähden väärin. Tarkoitus on sanoa jotain suurta ja lohduttavaa, mutta lopputulos tuntuu etäiseltä tai jopa kylmältä. Tällaiset lauseet voivat jopa satuttaa, vaikka tarkoitus olisi hyvä.
Vältä näitä:
- “Aika parantaa haavat”
- “Kaikella on tarkoitus”
- “Hän on nyt paremmassa paikassa”
Lämminhenkisempiä ja empaattisempia ovat nämä:
- “Tämä on varmasti raskasta.”
- “On vaikea löytää oikeita sanoja, mutta otan osaa suruusi”
- “Ajattelen sinua paljon.”
Nämä eivät yritä korjata surua – vaan tunnistaa sen. Se tekee niistä aidompia ja helpommin vastaanotettavia.
Ja juuri se tuntuu usein oikealta. Surun hetkellä ei tarvita ratkaisuja, vaan ymmärrystä.
Osanotto vai osanottoni – kumpi kannattaa valita
Herkässä tilanteessa kaikki, mikä voisi satuttaa läheisensä menettänyttä lisää, halutaan välttää. Siksi myös sanavalintoja pohditaan tarkasti. Ei haluta tehdä edes pientä “virhettä” sanavalinnassa. On kuitenkin hyvä tietää, että molemmat vaihtoehdot ovat täysin oikein.
Lyhyesti:
- “Otan osaa” / “osanotto” → yleisin ja turvallisin
- “Osanottoni” → hieman virallisempi
Viestissä kannattaa lähes aina käyttää yksinkertaista muotoa. Se tuntuu luonnolliselta eikä luo turhaa etäisyyttä.
Kortissa tai pidemmässä viestissä voi käyttää:
👉 “Osanottoni suruunne”
Mutta tärkeintä: kumpikaan ei ole väärin.
Jos mietit liikaa kumpaa käyttää, olet jo käyttänyt liikaa aikaa. Tärkeämpää on lähettää viesti kuin hioa sitä loputtomiin.
Yleiset asiat joita kannattaa välttää
Tämä on ehkä tärkein kohta, koska usein virhe ei ole se mitä sanotaan, vaan se mitä ei sanota tai miten sanotaan.
1. Et sano mitään
Pelätään sanoa väärin → ei sanota mitään. Tämä on hyvin yleistä, ja monella on tästä myös huono omatunto jälkikäteen.
Vastaanottajasta hiljaisuus voi tuntua siltä, ettei häntä huomattu. Siksi yksinkertainen viesti on parempi kuin viesti, jota ei koskaan lähetetä.
2. Kirjoitetaan liian pitkä viesti
Yritetään sanoa kaikki kerralla ja selittää tunteita laajasti. Tämä voi tuntua kirjoittajasta hyvältä, mutta vastaanottajalle se voi olla raskasta.
Surun hetkellä keskittymiskyky on usein heikompi. Lyhyt ja selkeä viesti toimii paremmin kuin pitkä teksti.
3. Yritetään “korjata” suru
Annetaan neuvoja tai etsitään selityksiä tilanteelle. Tämä voi tuntua loogiselta, mutta harvoin auttaa.
Osanoton tehtävä ei ole ratkaista mitään. Se on olla vierellä ja antaa tilaa tunteelle.
Jos haluat sanoa enemmän
Joskus pelkkä viesti ei tunnu riittävältä. Mielessä voi olla enemmän sanottavaa – muistoja, ajatuksia tai asioita, joita ei saa mahtumaan yhteen viestiin.
Silloin kirjoitetut muistot voivat antaa mahdollisuuden pysähtyä hieman pidemmäksi aikaa ja sanoittaa asioita rauhassa.
Tekstiä ei tarvitse kirjoittaa heti. Se voi syntyä myöhemmin, kun ajatukset alkavat jäsentyä.
Sen voi kirjoittaa rauhassa ja halutessaan antaa läheisille. Se voi olla yksi tapa jatkaa siitä, mihin lyhyt viesti jäi.
Kaunismuistossa vainajalle voi luoda oman muistosivun jota voi jakaa yksityisesti läheisten kesken tai olla julkinen. Sivun vieraskirjaan on mahdollista kirjoittaa osanottoviestejä sekä muistoja vainajasta. Lopuksi kaiken voi painattaa kirjaksi jolloin eletty elämä näyttäytyy eri kulmista vieraskirjaan kirjoittaneiden muistojen kautta.
🕯️Tutustu kuvitteellisen Matti Mainion muistosivuun tämän linkin kautta 🕯️